perjantai 23. marraskuuta 2018

Kyllä sinä osaat tanssia!

Blogini on ollut pienellä hiljaiselolla. Kuvia on syntynyt tänä vuonna enemmän kuin niitä ehdin editoimaan. Kesä oli työnpuolesta kiireinen ja minulla on riittänyt kuvauksia aamusta iltaan :) Syksyn aikana olen editoinut parhaani mukaan asiakkaiden kuvatilauksia, mutta yksin kun työskentelen, vuorokauden tunnit eivät aina tunnu riittävän. Kuvatilausten toimittamisessa on esiintynyt pientä viivettä kuvauksellisen kesän jälkeen. Kuvauskalenterini on kaiken aikaa melko täynnä, joten mikäli haluat minut valokuvaamaan tärkeää tapahtumaa, tilaisuutta tai hyvät muotokuvat, niin kuvausaika kannattaa varata mahdollisimman ajoissa. Ensi kesän 2019 kuvausaikoja varataankin jo nyt, vinkki vinkki ;)

Tänä vuonna olen kohdannut vanhoja ja uusia asiakkaita ja tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin. Minulla on ollut ilo ja kunnia tutustua ja saada kuvata yhdessä Haminan kuntataiteilija Anna Koskelan kanssa. Olen aina ihaillut henkilöitä, jotka osaavat tanssia. (Itsellänihän on kaksi vasenta jalkaa).
Kadehtinut kilpatanssijoita, miten lahjakkaita he ovat ja miten upeasti he osaavat liikkua ja tanssia. Tuli sitä nuorempana itsekin käytyä tanssilavoilla. Kyllä minä vielä joskus menen jonnekin tanssikurssille opettelemaan! (Viime talvena kylläkin harjoiteltiin Kotkan Seudun Yrittäjänaisten kanssa ja tänä kesänä piti mennä valloittamaan tanssilavat, mutta en ehtinyt töiltäni :D )


Eihän kuvaukset ole mitään, ellei sinulla ole farmariautollista rekvisiittaa ja muuta tykötarpeellista mukana.


Tutustuin Annaan kouluttautumisen lomassa. Meillä tuntui juttua riittävän ja aloimme ideoimaan kuvallista ja kehollista ilmaisua valo- ja videokuvauksen keinoin. Molemmat heittivät omia ajatuksia ja ideoita. Itsehän olen sitä mieltä, että kuvauksia voi toteuttaa säällä kuin säällä. Ja mikä kumma siinä onkaan, että valokuvaaja haluaa aina mennä vuoden kylmimpinä vuoden aikoina ulos kuvaamaan vähissä vaatteissa :D Kuvista puuttuisi se autentisuus, jos ne olisi tehty lämpöisissä olosuhteissa. Paras malli on sellainen, joka heittäytyy kaikissa mahdollisissa olosuhteissa ja tilanteissa ja laittaa itsensä likoon. Antaa kuvissa kaikkensa! Tässä pari aiempaa kirjoitustani tälläisestä heittäytymisestä :D 






Totuushan on se, että silloin kun on kylmä, niin silloin on TOSI KYLMÄ. Kuvauksemme ajankohtana lämpötila oli kuitenkin plussan puolella. Itselläni oli paksu talvitakki päällä, kaulaliinan, pipon ja hanskojen lisäksi. Mutta kun seisot kameran kanssa pari tuntia paikoillasi, niin kyllähän se kylmyys hiipii luihin ja ytimiin. Tanssija Annalla ei onneksi ollut mitää hätää, koska liike piti hänet lämpimänä. Se näkyi myös kuvissa hyvällä tavalla. Toinen tilanne olisi, jos otettaisiin enempi paikallaan olevia muotokuvia, niin ei siinä kauaa tarkene kesäisissä juhlavaatteissa, etteikö se kylmyys alkaisi jo näkymään kuvattavan kasvoilla ja kehossa.




Kylmyys alkaa äkkiä kangistamaan ja se sitten näkyykin jo kun malli alkaa nostamaan hartioita ylöspäin ja jännittämään. Keho tärisee kylmästä ja nenä alkaa punoittamaan. Sellaisia kuvia en haluaisi ottaa. (Ellei se ole tarkoituksen mukaista). Mikäli hääpotretit ja muut mennään ottamaan talvella juhlavaatteissa ulos, pyrin olemaan kuvaajana nopea.




Annan ja minun kuvauksien yhteydessä vierestä meni useampi lenkkeilijä ohi. Oli siinä monella lenkkeilijällä ihmettelemistä kun pusikossa heiluu joku sukkahousut päässä. Yksi nainen ihan kiljaisi kun risukosta kuului ryminää. Kerroin säikähtäneelle lenkkeilijälle, että tässä ollaan tekemässä suurta taidetta naurun säestämänä. 










Annan tanssia seuratessa ja kuunnellen taustamusiikkia sitä jossain vaiheessa huomasin  itsekin heiluvani kameran takana. Onneksi oli kamera jalustalla, niin ei tullu heilahtaneita kuvia. Kuvauksissa sitä huomasi itsekin, että kun saa oikeanlaisen mielentilan päälle, niin tanssikin voisi sujua. Pitää opetella kuuntelemaan itseään ja omaa kehoaan. Anna tarjosi Haminan kuntataiteilijana juuri tätä.

Kuntataiteilijaa sai syksyn aikana mennä tapaamaan Haminaan ja keskustelemaan kehonkuvasta ja ihmisyyden kehollisesta kokemuksesta ja kaikesta muusta maan ja taivaan välillä. Tarjolla oli myös lyhyitä kursseja liikkeestä keholliseen ilmaisuun ja kehonhuoltoon. Harmillisesti en ehtinyt yhdellekkään kurssille. Ensi kerralla sitten.



Kuvauksissa toteutimme kaksi erilaista teemaa. Ensimmäiset kuvat olivat enemmän nykytanssimaista, taideperformanssi tutkiskelua. 
Näissä jälkimmäisissä kuvissa halusin saada väriä harmaaseen ja synkkään taustaan. Hylätyt siilot ja kylmä betoni toimivat loistavana aihiona värin pilkahdukselle. Tästä tanssikuvasarjasta tuli minusta hieno kuvasarja. Pitkällä valoituksella tanssiin sai myös mukaan liikettä.








keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Tunnetko rakkauden

Kesällä sain olla mukana Tunnetko rakkauden -kilpailussa. Vausti Ravintola, Kymi Sinfonietta, kukkakauppa Bloom, Cursor ja minä järjestimme kilpailun, missä etsimme tunteikkainta tarinaa. Osallistujat saivat kertoa rakkaudestaan omalle tärkeälle henkilölle.

Rakkautta on monenlaista. Rakkauden kohteena voi olla seurustelukumppani, avo- tai aviopuoliso, oma lapsi, lapsenlapsi, ystävä tai isovanhempi. Välillä voi olla vaikeaa kertoa sille omalle rakkaalleen tuntemuksistaan, tai osoittaa rakkautta. Sen voi tehdä myös  muuten kuin sanoilla. Me halusimme yllättää rakkauden kohteen toisella tavalla :)


Kilpailuun tuli lähes 150 toinen toistaan kauniimpaa tarinaa, joten voittajan valitseminen ei ollut helppoa. Raatimme luki kaikki vastaukset perusteellisesti ja päädyimme palkitsemaan myös viisi muutakin rakkaus tarinaa. Onneksi olkoon, palkinnot on toimitettu voittajille.

Erika halusi kertoa mummolleen kiitoksensa avusta ja tuesta läpi lapsuuden. Yllätimme voittajan Tiutisessa aurinkoisissa merimaisemissa. Visa Haarala soitti rakkauden serenadin, Vaustin hovimestari Heikki tarjoili kuplivaa ja paikallisia vadelmia, kukkakauppa Bloom kukitti voittajan ja minä otin ikimuistoiset kuvat ainutkertaisesta hetkestä. Erika ja mummo osallistuivat lisäksi Kymi Sinfoniettan Lauluaja Rakkaudesta -konserttiin ja nauttivat Vaustissa maittavan päivällisen.











tiistai 14. elokuuta 2018

Kamerakammoisten sankari

Tämä kesä oli säiden puolesta erittäin hyvä. Kesäisin minulla on paljon kuvauksia kun on erilaisia juhlia, valmistujaisia, häitä ja muutenkin ihmiset haluavat kuvauttaa itseään ja rakasta perhettään. Kesä on yhtä juhlaa, säässä kuin säässä. Aurinkoinen kesä oli kivaa vaihtelua niihin sateisiin verrattuna. Useat hääkuvaukset tehdään ulkona ja siellä itse kuvaustilanne on rennompi ja kuvaustausta tuo aivan toisenlaista fiilistä kuviin kuin studion yksivärinen valkoinen tai musta. Sateisella tai huonolla säällä on tietenkin hyvä olla suunnitelma B. Hääparien kanssa pidän aina suunnittelupalaverin, missä käymme tarkemmin läpi hääparin toiveet, kuvauspaikat ja muut asiat. Samalla mietitään yhdessä, missä kuvataan, jos sää on huono.

Vuosi sitten toukokuussa avasin uuden studion Karhulan keskustan läheisyyteen, Karhulan Teollisuuspuistoon. Studio on keskeisellä paikalla ja sinne on heppo tulla Kotkan, Haminan ja Helsingin suunnasta. Omalla autolla pääsee studion oven eteen, mikäli on paljon rekvisiittaa mukana. Tai julkisilla Karhulan keskustaan ja sieltä on lyhyt kävelymatka puutaloalue Kolmikulman läpi. Studion ympäristössä on myös paljon erilaisia ja hyväksi koettuja kuvaustaustoja aina urbaanimmasta teollisesta miljööstä vanhojen punaisten puutalojen maailmaan ja vehreempään luontoon.

Vuosi 2018 on ollut itselläni erittäin työntäyteinen ja kuvaustoimeksiantoja minulle on suotu runsaasti. Vaikka töissä on ollutkin kiirettä, niin pyrin aina kiireen keskellä toteuttamaan myös omia kuvausprojektejani. Omien kuvausprojektieni editoinnit eivät valitettavasti toteudu niin nopeasti kuin olisi toivottavaa vaan asiakastyöni menevät aina omien kuvausprojektieni edelle.






Kuvaan ihmisiä. Otan henkilöistä muotokuvia. Olen valinnut muotokuvaamisen, koska pidän ihmisten kuvaamisesta. Minusta jokainen ihminen on kuvauksellinen ja kuvan arvoinen. Kuvaan melkeimpä päivittäin henkilöitä, jotka eivät ole tottuneet olemaan kameran edessä. Kuvaustilanteessa kuvaajana haluan saada kuvattavalle hyvän fiiliksen kuvaustilanteeseen ja haluan saada kuvattavasta hyvät kuvat, joihin hän on itsekin tyytyväinen. Kuvauksissa haluan haastaa myös kuvattavaa heittäytymään kuvaustilanteessa. Mitä enemmän pystyy heittäytymään, se rentouttaa ja rentous näkyy myös kuvissa. Etukäteen voi myös harjoitella kuvauksiin valmistautumista. Se voi olla vaikka peilin edessä ilveilyä, tai harjoitella omalla kännykän kameralla kuvaten selffieitä.





Lapsia voi opettaa pienestä pitäen olemaan kameran edessä. Itselläni on 2-vuotias tytär kotona ja hänen kanssaan kuvaan paljon. Kuvaan myös meidän arkea ja aina kun ei ole järjestelmäkamera käden ulottuvilla, niin otan kännykällä kuvia ja videoita. Ihana seurata vierestä oman lapsen kasvamista ja uusien leikkien luomista. Niistä hetkistä on kiva ottaa muistoiksi kuvia. Se on sitten kiva näyttää vuosien päästä omalle lapselleen, minkälaista hänen lapsuudessaan oli. Ja ne kuvat ja muistot säilyvät myös muille jälkipolville.

Kuvauksissa ohjaan mallia ja annan esimerkkejä, miten olla kuvissa. Aikuisia on helpompi opastaa kuin lapsia. Lapsia kuvatessa kuvaustilanne tehdään leikkimielisesti ja lapsen ehdoilla. Lapsen vanhemmat voivat myös heittäytyä kuvaustilanteen vietäväksi ja käyttää kaikki jipot oman lapsen viihdyttämiseen ja naurattamiseen kameran edessä. Kuvaustilanne pienelle lapselle voi muutenkin olla jännittävä, joten turvallisen ja läheisen vanhemman läsnäolo rauhoittaa. Kunhan lapsen vanhempi ei itse ala jännittämään :D Kuvauksissa ei tarvitse jännittää.



Kuvilla on kiva kertoa tarinaa. Kuvilla voi kuvittaa tekstiä ja kuva kertoo enemmän kuin monta sanaa. Kuvalla voi viestiä eri tavoin. Muotokuvien ympärille on kiva rakentaa kuvattavasta tarinaa. Valmistujais- ja rippikuvauksissa voi kukan ja lakin lisäksi olla mukana itselleen tärkeä asia. Se voi olla itse kuvausympäristö, rakas lemmikki tai perheen jäsen, harrastus, perintöesine, jolla on merkitystä. Vain mielikuvitus on rajana.

Minä lähden mielelläni toteuttamaan ja ideoimaan, mitä hulluimpia kuvausideoita! Kuvauskalusto ja tiimi ympärilläni on kasvanut ja kehittynyt vuosien saatossa, että pystyn nykyään kuvaamaan maalla, meressä ja ilmassa. Kauneusalan ammattilaiset loihtivat kuvauksiin perusmeikistä kuvausmeikkiin ja fantasiaan. Voisin kutsua yritystäni jo pieneksi mainostoimistoksi. 







Valokuvien lisäksi toteutan videopalveluita ja editointia. Videokuvausta tuodaan yhä enemmän ja enemmän esille ja se on oiva markkinointi väline yrityksille. Kuvilla ja videolla pystyy luomaan erilaista fiilistä tuotteiden ja palveluiden ympärille. Ne kertovat paljon enemmän itse kuvattavasta kuin pelkkä tuotekuvaus tekstin muodossa. Itse olen aina pitänyt kuvista ja väreistä. Olen aina rakastanut elokuvia ja sarjoja, tykkään katsella kauniita kuvia, käyn taidenäyttelyissä. Ehkä siksi pienestä pitäen harrastin valokuvaamista ja siitä tuli minulle ammatti. Minusta on ihanaa päästä ottamaan kuvia ja luomaan valokuvin tarinaa.

Valokuvaus on ammattini ja olen suorittanut valokuvaajan ammattitutkinnon. Mutta sen lisäksi se on minulle intohimoinen harrastus, joka vie mukanaan. Työkuvaamiseni lisäksi toteutan omia hulluja projektejani, joista osa on päätynyt näyttelyihin. Tänä vuonna yritykseni täytti 10 vuotta ja lokakuun 20. päivä on isot bileet Kotkassa. Seuraamalla minua sosiaalisessa mediassa facebookissa Valokuvaaja Sofia Virtanen ja Instagramissa valokuvaaja.sofia.virtanen pysyt ajantasalla, missä mennään sekä tuet seuraamalla ja tykkäämällä toimintaani :) Kiitos!





Mikäli haluat apua kameran edessä olemiseen ja itsestäsi hyvät kuvat, ota yhteyttä, niin keskustellaan ja ideoidaan lisää :)

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Kesällä on hyvä ottaa perhekuvat

Kesä on juhlien aikaa. Monet pääsevät nauttimaan valmistujais-, rippi-, hää- ja erilaisista perhejuhlista pitkin kesää. Useisiin edellä mainitsemiini juhliin liittyy myös muotokuvaukset. Valokuvaaja tulee ottamaan hääparista muotokuvat ja hääpari lähettelee sitten juhlissa käyneille ja heitä muistaneille vierailleen kuvallisen kiitoskortin. Kesä onkin valokuvaajien sesonkiaikaa ja kuvaukset kannattaa varata ajoissa, mikäli kuvauksen haluaa tietylle päivälle. Hääkuvaajat buukataan nykyään vuotta kahta jo ennen hääpäivää.

Mutta kuinka moni muistaa kuvauttaa omaa perhettään myös arkena? Pitääkö aina olla juhlat, jolloin otetaan ne viralliset potretit ja perhekuvat? Mielestäni kuvauksissa voi käydä myös arkena. Ammattivalokuvaaja löytää erilaisista paikoista kuvaukselliset kohdat ja auttaa kuvattavia löytämään heille sopivan kuvausympäristön :) Itselläni on omia lempi paikkoja, joissa tykkään käydä kuvailemassa paikkoihin sopivia kuvauksia ja jemmassa myös vähän urbaamimpejakin paikkoja. Kesäisin Kotkasta löytyy kauniit puistot, meren rannat, metsät ja muut.




Tätä perhettä olen päässyt kuvaamaan aiemminkin. Kävimme ennakkoon läpi mahdollisia kuvauspaikkoja ja annoin vinkkejä pukeutumiseen ja muuhun kuvaukseen liittyvään. Silloin kun kuvissa on useampi kuvattava, niin itse tykkään, että pukeutumisessa näkyy yhdenmukaisuus, mutta vaatteet myös kuvastavat henkilöitä itseään. Vaaleat sävyt toimivat kivasti kesäisissä kuvauksissa ja perhekuvauksissa.




Perhekuvauksen yhteydessä otettiin tästä ihanasta hymy neidistä myös niin sanotut viralliset 1-vuotiskuvat. Lapsikuvaukset voi tehdä myös studion ulkopuolella, jolloin kuvaukseen voi tuoda helpommin toiminnallisuutta mukaan. Pikkuneiti ei vielä yksin kävellyt, joten hänet oli helppo laittaa valitsemiini paikkoihin istumaan ja antaa hänelle ihmeteltävää kukista ja puiden lehdistä lähtien.






Lapsen vanhemmat olivat hyviä naurattajia, vaikka ei tämä pikku neiti hymyjä juuri säästellyt :) Aivan ihana kuvattava jälleen!


Kuvauksiin saa ja kannattaa tuoda myös omaa rekvisiittaa mukaan. Lapselle voi tuoda kuvauksiin omia lempileluja, joiden kanssa viihtyy.



Itsehän olen sitä mieltä, että kuvia ei voi ikinä olla liikaa :) Tykkään kuvata muille arjen ja juhlan pienet ja suuret ilot. Sen lisäksi kuvaan todella paljon omaa pientä 2-vuotiasta ja olen aina kuvaillut ja dokumentoinut perheeni ja läheisteni elämää. Valokuvista on sitten kiva koostaa kuvakirjoja ja perinteisiä albumeita, missä ne säilyvät myös muille polville. Albumista on kivempi katsella ja muistella kuvia kuin tietokoneelta.

Elämäsi kuvaaja arkeen ja juhlaan <3 :)