Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaakko 135. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kaakko 135. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. kesäkuuta 2017

Haminan Tervasaaren Juhannus

Juhannus suunnitelmat oli viimeiseen asti melko auki tänä vuonna. Normaalisti olemme viettäneet jussimme omalla- tai ystävien mökillä. Tänä vuonna ilma vaikutti sen verran viileeltä ja sateiselta, että päätimme jättää saarireissut väliin pienen lapsen kanssa.
Perjantai iltana halusin kuitenkin käydä hakeamssa vähän Juhannus tunnelmaa ystävieni kanssa toiseen kertaan Haminan Tervasaaren omasta tapahtumasta, missä oli jälleen Suomen suurin kokko.
Patu Patanen oli järjestänyt porukoineen hienon tapahtuman, missä riitti väkeä perheen pienimmistä lähtien.







Suuren kokon päälle oli roudattu myös Woima-Junior, joka paloi välittömästi kokon syttyessä. Viileestä säästä huolimatta paikalle oli kerääntynyt iloista porukkaa myös veneillä. Tapahtuma tuli myös Yleltä telkkarista.





















 Tervasaaresta lähdimme vielä kruisailemaan Pitkillehiekoille. Siellä oli todella upea sininen hetki meneillään. Tarkoitus oli valvoa koko yö kameran kanssa ja autolla Hamina - Kotkassa, mutta joku kävi heittämässä unihiekkaa silmiin ja päädyin ajoissa oman pienokaisen viereen nukkumaan :)









keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Meripoika Kotkasta

Viime vuonna Kotkan Kauppatie pyysi minua järjestämään heidän kanssaan Kotka aiheisen valokuvakilpailun. Kilpailu oli avoinna kaikille ja osallistujat saivat lähettää kuvia heidän Kotkasta. Kilpailu kulki nimellä #munkotka. Kuvia voi käydä ihastelemassa kilpailun facebook sivulta 
https://www.facebook.com/munkotka/

Yleisö pääsi äänestämään suosikkejaan ja tuomaristossa minun lisäksi olleet Marko Paananen ja Jere Hietala palkitsi Fashion Night:ssa voittajan Aija Widemarkin kuvan "Kotkalaisten syyskuu". Kilpailua oli kiva päästä järjestämään ja nähdä toinen toistaan upeita kuvia Kotkasta.

Kävin alkukesästä kuvaamassa hieman promokuvia Meripoikanakin tunnetun teatterialan ammattilaisen Thomas Pryken kanssa. Haimme kuviin kotkalaisuutta, merta ja Kotkaa turistin silmin. Thomaksen kanssa oli mukava päästä kuvaamaan. Hän eläytyy rooliin ja heittäytyy. Kävin noutamassa kesäautoni kanssa Thomaksen kuvauksiin ja kruisailimme pitkin Kotkaa. Lopuksi hän pyysi minua ottamaan kuvan autoni kanssa. Se lämmitti sydäntä :)














maanantai 9. tammikuuta 2017

Kuvauksellinen talvisää tammikuussa

Pääsimme nauttimaan muutamasta kirpsakasta pakkas päivästä täällä Etelä-Suomessa. Lähdin ystäväni Tarun kanssa Loppiaisaamuna klo 9 liikenteeseen. Vähäisistä yöunista (tyttäreni Lumi 5kk halusi valvoa yöllä) huolimatta pääsin ajoissa liikenteeseen kahvin voimalla. On muuten aika kätevä ja näppärä tuollainen termosmuki, minkä voi ottaa lennosta mukaan. Mittari näytti aamulla -24 astetta, mutta sehän ei meitä pelottanut kun olimme pukeutuneet lämpimästi.

Suuntasimme ensin Tervasaareen ihastelemaan auringon nousua. Meri oli edustalta jäätynyt avantoa lukuunottamatta. Harvoin sitä on tullut lähdettyä aamusta varta vasten kuvaamaan luontoa. Yleensä kun olisi kuvauksellinen keli, niin olen menossa töihin tai johonkin muuhun sovittuun tapaamiseen. Harvoin tulee lähdettyä niin ajoissa liikenteeseen, että olisi siinä matkalla aikaa pysähtyä kuvaamaan.
Nyt kerrankin oli mahdollisuus etukäteen seurailla säätiedotuksia ja vähän ennustella kuvauksellisia kelejä. Harvoin on tullut kuvailtua vapaa-ajalla luontoa. Ja se jos jokin on kyllä todella rentouttavaa.

















Haminasta suuntasimme kohti Kotkan Kuusista. Elättelin toivoa höyryävästä merestä. Hyväntuulentiellä Hirssaaren kohdalla kuikuilin merta kohti, mutta ei siellä mitään höyryjä näkynyt. Sapokan jälkeen kääntyessämme Kuusiseen johtavalle tielle näin ensimmäiset höyryt merellä. Se ilo ja riemu! Siellä häämötti nyt se minun kuvauskohde. Hyvä että pysyin auton penkissä kun olin niin innoissani tuosta upeasta näystä, minkä edessäni näin. 
Jalkauduimme Kuusisen kääntöpaikalla ja lähdimme tarpomaan metsän läpi merta kohti. Paikalla näytti olevan muutama muukin kuvaaja.





















Päätimme ajella vielä Langinkosken kautta kurkkaamaan, miltä siellä näyttää. Olen usein ajellut sillan läpi ja harmitellut kun on ollut kuvauksellisen näköistä, mutta minulla ei ole ollut kameraa mukana tai aikaa pysähtyä kuvaamaan. Siellä oli mahtavat höyryt ja auringon valo. Tämän oli tiedostanut myös muutama kuvaaja, jotka kuvailivat oksia lumessa. Päivän aikana ja illalla ilmestyi muilta monia upeita kuvia instagrammiin ja facebookkiin. Kyllä oli Loppiaisen kelit kohdallaan.