Autonpoltosta autonpesuun

Viime keväällä oli tarkoitus Siltakylän VPK:n kanssa järjestää autonpolttokuvaukset, mutta sovittuna kuvauspäivänä vallitsi metsäpalovaroitukset. Viikko ennen kuvauksia päätettiin miettiä suunnitelma B, mikäli metsäpalovaroitus on vielä voimassa. Laitoin viidakkorummun käyntiin ja lähdettiin etsimään tuning tyylisiä ja erikoisempia autoja autonpesukuvauksiin.

Monet automiehet saivat vihiä kuvauksista ja tarjosivat silmäteriään. Lopulta kuvauksiin valittiin keltainen Nissan Skyline yhdeksi kuvaustaustaksi.

Kuvauspäivänä paikalle saapui liuta ihmisiä avustamaan kuvauksia. Päätimme laittaa samanaikaisesti kaksi kuvauspaikkaa kun meillä oli kaksi mallia ja autoa ja useampi kuvaaja paikalla. Näin jokainen pääsi vuorollaan toteuttamaan omia kuvausideoitaan :) Itselläni paikan päällä oli veli assaroimassa ja pitämässä milloin salamaa ja sateenvarjoa ja välillä heijastinta. Välillä veli kävi hakemassa lähikaupasta hiukopalaa ja juomista. Kuvauspäivänä oli vuoden ensimmäiset todella lämpimät kelit. Etukäteen tuli mietittyä, miten tytöt selviävät pelkissä bikineissä kuvauksissa, mutta onneksi aurinko paistoi ja lämmitti. Sääolosuhteet olivat kaikinpuolin hyvät kuvausten kannalta.

Aurinko vain aiheutti sen, että useampaan otteeseen palomiehet joutuivat lisäämään vaahtoa autojen päälle.

Koko päivähän siinäkin näytti hujahtavan.. Näin jälkeenpäin katsoin, että ensimmäisen kuvan otin klo 13.50 ja viimeisen ruudun 17.59. Ja tähän väliin mahtui monenlaista kuvaussettiä. Tässä tosiaan ensimmäisenä Suvin kanssa kuvatutu autonpesukuvat. Laitan vielä myöhemmin Irina Tundran kanssa kuvattuja autonpesuja, moottoripyöriä ja omaa Camaroani.

Näitä yhteisprojekteja on kiva aina tehdä töiden lomassa. Pääsee järjestämään isolla porukalla kuvauksia ja toteuttamaan omia villejä ajatuksia. Myöhemmissä kuvauksissa testailtiin myös savupommeja ja rekvisiittana oli Varustelekan varusteita.

KIITOS mukana olijoille! <3

Siltakylän VPK

Varusteleka

Valmistautuessamme kuvauksiin, mallimme Suvi otti aurinkoa rennosti.

Paikalle saapui joukko ihmisiä kuvaamaan, kuvattavaksi, assaroimaan ja seuraamaan tilannetta.

Irinta Tundra (oikealla) ottaa kuvaa energia juomastaan :D 

Kuvauksellinen talvisää tammikuussa

Pääsimme nauttimaan muutamasta kirpsakasta pakkas päivästä täällä Etelä-Suomessa. Lähdin ystäväni Tarun kanssa Loppiaisaamuna klo 9 liikenteeseen. Vähäisistä yöunista (tyttäreni Lumi 5kk halusi valvoa yöllä) huolimatta pääsin ajoissa liikenteeseen kahvin voimalla. On muuten aika kätevä ja näppärä tuollainen termosmuki, minkä voi ottaa lennosta mukaan. Mittari näytti aamulla -24 astetta, mutta sehän ei meitä pelottanut kun olimme pukeutuneet lämpimästi.

Suuntasimme ensin Tervasaareen ihastelemaan auringon nousua. Meri oli edustalta jäätynyt avantoa lukuunottamatta. Harvoin sitä on tullut lähdettyä aamusta varta vasten kuvaamaan luontoa. Yleensä kun olisi kuvauksellinen keli, niin olen menossa töihin tai johonkin muuhun sovittuun tapaamiseen. Harvoin tulee lähdettyä niin ajoissa liikenteeseen, että olisi siinä matkalla aikaa pysähtyä kuvaamaan.

Nyt kerrankin oli mahdollisuus etukäteen seurailla säätiedotuksia ja vähän ennustella kuvauksellisia kelejä. Harvoin on tullut kuvailtua vapaa-ajalla luontoa. Ja se jos jokin on kyllä todella rentouttavaa.

Haminasta suuntasimme kohti Kotkan Kuusista. Elättelin toivoa höyryävästä merestä. Hyväntuulentiellä Hirssaaren kohdalla kuikuilin merta kohti, mutta ei siellä mitään höyryjä näkynyt. Sapokan jälkeen kääntyessämme Kuusiseen johtavalle tielle näin ensimmäiset höyryt merellä. Se ilo ja riemu! Siellä häämötti nyt se minun kuvauskohde. Hyvä että pysyin auton penkissä kun olin niin innoissani tuosta upeasta näystä, minkä edessäni näin. 

Jalkauduimme Kuusisen kääntöpaikalla ja lähdimme tarpomaan metsän läpi merta kohti. Paikalla näytti olevan muutama muukin kuvaaja.

Päätimme ajella vielä Langinkosken kautta kurkkaamaan, miltä siellä näyttää. Olen usein ajellut sillan läpi ja harmitellut kun on ollut kuvauksellisen näköistä, mutta minulla ei ole ollut kameraa mukana tai aikaa pysähtyä kuvaamaan. Siellä oli mahtavat höyryt ja auringon valo. Tämän oli tiedostanut myös muutama kuvaaja, jotka kuvailivat oksia lumessa. Päivän aikana ja illalla ilmestyi muilta monia upeita kuvia instagrammiin ja facebookkiin. Kyllä oli Loppiaisen kelit kohdallaan.

Aamujeni aurinko, Iltojeni ilo

Aamulla kun herään, tuo hymyilevä tyttö katsoo minuun. Illalla kun menen nukkumaan sama iloinen tyttö hymyilee ennen kuin nukahtaa. Äitiys on kyllä parasta, mitä minulle on ikinä tapahtunut. Aivan mahtavaa, että olen päässyt itsekin kokemaan sen. Nyt olen nauttinut tästä kotiäitinä olemisesta päälle viisi kuukautta. Lumi täytti joulukuussa viisi kuukautta. Nämä kuvat otin kun hän oli 1,5 viikon ikäinen. Aika menee ihan liian nopeasti. Nautin jokaisesta päivästä ja hetkestä, (myös niistä maitokakka vaippojen vaihtamisesta) minkä vietän vauvelin kanssa (jos nyt kohta voi enää vauvaksi sanoa). Lapsi kasvaa silmissä.

Vauvan ollessa vielä mahassa päätin pyrkiä ottamaan päivittäin hänestä kuvia. Tähän päivään asti olen siinä onnistunut. Muutaman kerran kuukaudessa tulee otettua studio olosuhteissa kuvia, mutta sen lisäksi otan kännykällä, videokameralla sekä tuollaisella puolijärjestelmäkameralla. Kuvat on se, mitä muistojen lisäksi jää vuosienkin jälkeen. Ristiäisiin tein valokuva-albumin vieraiden ihasteltavaksi. Siellä oli meidän arkea valokuvina. Minusta on kiva katsoa valokuvia albumista, kuin jostain tietokoneen näytöltä. Albumi on myös helppo ottaa mukaan kun menen vierailemaan isovanhempieni luona.

Vauva-arki on kylläkin sen verran mukaansa tempaavaa ja kiireistä, etten ole ristiäisiin tehdyn albumin jälkeen ehtinyt montaa kuvaa tilaamaan ja laittamaan albumiin. Tarkoitus on pikku hiljaa käydä kuvia läpi, käsitellä ja tilailla. Askarrella albumiin kuvateksteineen. Se on sitten kiva muisto myös Lumille kun kasvaa isommaksi ja haluaa nähdä vauva aikansa kuvia.

Lumin toiset studiokuvaukset :) Ensimmäiset otti Johanna Greijus kun itse olin vielä toipumassa synnytyksestä.

1,5 viikon jälkeen synnytyksestä halusin myös itse päästä kuvaamaa vauveliani studio-olosuhteissa. Pystytyin makkariimme kuvaustaustatelineet, taustat ja studiovalot. Raijasin ison arsenaalin kuvausrekvisiittaa, mitä halusin testailla oman pikku prinsessani kanssa rauhassa. Kyseiselle päivälle en ollut suunnitellut mitään muuta ohjelmaa vaan halusin keskittyä vain meihin kahteen (ja vauvan isään :D ).

Meillä meni kuvauksissa kaiken kaikkiaan nelisen tuntia aikaa imetystauot mukaan lukien. Alle 2 viikon ikäinen vauva on siitä hyvä kuvattava näihin vastasyntyneen kuvauksiin eli Newborn kuvauksiin kun nukkuu melkeimpä kaiken aikaa. Ja oli elokuun lämpöiset ilmatkin vielä, niin ei tarvinnut pelätä, että vauva vilustuisi kuvauksissa vaatteettomana.

Halusin ottaa isä tytär kuvia. Yksityiskohtia pienistä varpaista, millä ei ole otettu vielä askeltakaan. Isän ja tyttären käsistä ja sormista, millä on huima koko ero. Vauvan jalat lepäämässä rauhallisena isän turvallisissa käsissä.

Tykkään voimakas kontrastisista mustavalkokuvista ja mielestäni se sopi myös näihin kuviin paremmin kuin värikuvat. Mustavalkokuvat ovat ajattomia ja tyylikkäitä. Halusin tehdä kuvista sarjan, mikä sopii myös kodin sisustukseen tauluiksi seinille. Kuvat laitan mustiin kehyksiin, jotka tuovat kuvat hyvin esille ja antavat niille oman tilan. Mustat kehykset tuovat kuviin dynamiikkaa.

Vastasyntyneen kuvaus kannattaa tehdä kahden viikon sisällä syntymästä. Lapsi nukkuu silloin suurimman osan ajastaan ja helpottaa nukkuvien kuvien ottamista. Vauvaa on myös tällöin helppo käsitellä kuvauksissa. Kuvauksiin kannattaa varata reilusti aikaa, mielellään pari kolme tuntia.

Jos olet kiinnostunut vastasyntyneen kuvauksista, niin tiedustelut puhelimitse 040 5529 885 tai sähköpostitse sofia @ sofiavirtanen.fi

Olen tällä hetkellä vielä äitiyslomalla, joten en välttämättä pääse heti vastaamaan puhelimeen tai sähköpostiin. Kuvauksia teen silloin tällöin, mutta en päivittäin :) Kuvausaikoja kannattaa kysellä ajoissa.