Olen harrastanut valokuvaamista pienestä pitäen. Lapsuudessani ukki otti aina meistä lapsenlapsista valokuvia ja videokuvaa. Kuvaaminen on ollut läsnä perheessäni jollain tavalla syntymästäni lähtien. Ensimmäisen kamerani sain ala-asteikäisenä. Mummi oli tilannut sen Yves Rocherilta. Se oli keltainen pieni filmikamera. Säästin viikkorahojani, jotta sain vietyä kuvaamiani filmejä kehitettäväksi silloiseen Karhulassa toimineeseen Aurinkofoto valokuvaamoon.
Rippilahjaksi sain ukiltani vähän paremman filmikameran, missä oli jo kunnon zuumi. Se oli minulla myös mukana New Yorkin reissussa, missä se sitten meni myös rikki. Ei kannata mennä hiekkarannalle kuvaamaan tuulisena päivänä. Hiekanjyvät harjoittivat kamerasta lopullisesti zuumin :(
Meidän perheeseen tuli ensimmäinen digikamera vuonna 2004. Se oli veljen ja minun yhteinen, mutta sattuneesta syystä melkein aina minun käytössä. Minulla oli aina kamera mukana. Kavereilla, synttäreillä, juhlissa, koulussa jne. Kirjahyllystäni löytyy useita albumeja, minne olen laittanut talteen kuvia vuosien varrelta. Niitä katseltiin aina kavereiden kanssa ja "muisteltiin menneitä" :D
Lukion jälkeen entiennyt, mitä haluan tehdä isona. Pidin välivuoden ja olin erilaisissa töissä siivoamisesta lihatiskiin. Pääsin työharjoitteluun Kymen Sanomiin. Tein lehtijuttuja ja otin omiin lehtiartikkeleihini myös kuvat. Tutustuin valokuvaajiin lehdessä ja yksi toimittaja myi minulle vanhan filmijärkkärinsä. Kertoi, että kameraa oli käytetty aikoinaan Kymen Sanomien toimituksessa. Aiemmin kaikki käyttämäni kamerat olivat olleet pikkupokkareita ja nyt pääsin siirtymään seuraavalle tasolle järjestelmäkameran maailmaan. Siitä alkoi armoton opettelu automaatti asetuksilta manuaallin. Kuvaaminen ei enää ollutkaan niin yksinkertaista kun joutui itse opettelemaan, miten kameran asetuksia käytetään valotuksissa.
Harjoittelun jälkeen päätin lähtä opiskelemaan journalismia Lahden kansalaisopistoon. Vuosi tuntui menevän nopeasti ja siellä tutustuin valokuvaaja opiskelijoihin. Kiinnostukseni kuvaaminseen kasvoi ja aloin miettimään asiaa tosissani. Huomasin myös, etten ehkä ole niin hyvä kirjotitamaan. Opiskelujeni jälkeen hain töihin valokuvaamoon ja pääsin oppisopimukseen. Siitä oma kuvaajaurani sitten lähtikin kovaa vauhtia eteenpäin.
Kehittyäkseni kuvaamisessa etsin malleja kamerani eteen mm. silloisesta Irc galleriasta. Sieltä bongasin myös Suvin, joka on nykyään graafikkona minulla töissä :) Halusin kuvata massasta poikkeavan näköisiä ihmisiä, joten etsin gootteja ja rock henkisiä tyyppejä. Jenni, Minna ja Suvi olivat gootti/rock genren edustajia ja viihtyivät kamerani edessä useampaan otteeseen. Hilluttiin autiotaloissa ja ränsistyneissä miljöissä hakien kuviin rosoisuutta ja kapinaa. Vuodesta 2007 lähtien aloin kuvaamaan omia valokuvaprojektejani, joista on myös koostettu erinäisiä näyttelyitä. Alla kuvia vuodelta 2008.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti